Montako kertaa olet miettinyt, että
saisipa päiväksi vaihtaa jonkun toisen kanssa oloaan? Minä olen
ainakin miljoona kertaa. Voi kunpa se kaikkein tärkein, hyvä ystävä
tai rakas, saisi tietää miltä tämä tuntuu. Se ei riitä, että
kertoo. Jalat painaa tonnin, tai laavaa valuu jalkoja pitkin, tai
pienikin kosketus tekee kipeää, tai oksettaa, kun kääntää
päätä...
Olisi ihanaa jos toinen tietäisi. Ja
luulenpa, että he haluaisivatkin tietää. Miksi haluat tehdä itse,
vaikka se on vaikeaa ja minä voisin auttaa? Miksi haluat imuroida
kontaten, kun jalat eivät kanna? Miksi olet hiljaa ja tuijotat
tv:tä, vaikka lapsesi ja minä tarvitsemme sinua?
Lyhyesti ainakin minä vastaisin, että
en pysty enempään.
Törmäsin mielenkiintoiseen
kirjoitukseen. Christine Miserandino -niminen nainen yritti saada
ystäväänsä ymmärtämään miltä tuntuu olla sairas. Hän
sairastaa autoimmuunisairautta nimeltä lupus, mutta vaikka sairaus
ei ole sama, hänen teoriansa sopii mielestäni hyvin myös
MS-tautiin.
Christine yritti saada ystävänsä
ymmärtämään miltä tuntuu olla hän. Esimerkkinä nainen käytti
lusikoita. Sinulla on tietty määrä lusikoita aamulla, kun heräät
ja jokainen toiminta vaatii lusikan. Hampaiden pesu vaatii yhden,
kaupassa käynti vaatii omansa jne. Koko tarinan suomennettuna voi
lukeä täältä.
Terveellä ihmisellä lusikoita on
rajattomasti. Niiden käyttöä ei tarvitse suunnitella. Niitä
ilmaantuu aina lisää, kun tarvitaan. Itse koin ”lusikkani”
askeleina silloin, kun oli oikein vaikeaa. Tiesin, että minulla oli
päivän aikana käytössä tietty määrä askeleita ja oli tarkoin
suunniteltava mihin ne käytti. Kiipeänkö töissä rappuset nyt ja
haen sinne unohtuneen tavaran vai säästänkö askeleet
ruokatuntiin, jotta saan oppilaat vietyä syömään? Haenko kaupassa
unohtuneen tavaran muutaman hyllyvälin päästä, vai kävelenkö
omin jaloin autolle? Siivoanko ja nukun koko illan, vai vietänkö
aikaa perheeni kanssa.
Tärkein asia kirjoituksessa on
mielestäni se, että sairastuttuaan ihminen joutuu luopumaan
valinnan vapaudesta. Ja se on aika suuri vapaus antaa pois, vai mitä
olet mieltä?
